Kun yritys hankkii koneen, laitteen tai muun pidempaan kaytossa olevan hyodykkeen, sen koko menoa ei kirjata kuluksi kerralla. Poistot jakavat kayttoomaisuuden hankintamenon usealle tilikaudelle vastaamaan sita aikaa, jona hyodyke tuottaa tuloa. Poistot ovat siksi keskeinen osa tilinpaatosta: ne vaikuttavat seka tuloslaskelman tulokseen etta taseessa nakyvaan omaisuuden arvoon.

Mita poistetaan?

Poistojen kohteena on kayttoomaisuus eli pysyviin vastaaviin kuuluva omaisuus, jota kaytetaan liiketoiminnassa pidempaan kuin yhden tilikauden ajan. Tyypillisia eria ovat:

  • koneet ja kalusto
  • rakennukset ja rakennelmat
  • atk-laitteet ja ohjelmistot
  • kuljetusvalineet

Maapohjaa ei poisteta, koska sen arvo ei lahtokohtaisesti kulu kaytossa. Vaihto-omaisuus (esimerkiksi myytavat tuotteet) ja lyhytaikaiset kulut eivat myoskaan ole poistojen kohteena, vaan ne kasitellaan muulla tavoin.

Poistettavan hyodykkeen lahtokohtana on aina sen hankintameno. Siihen luetaan ostohinnan lisaksi hankinnasta aiheutuneet valittomat menot, kuten kuljetus, asennus ja kayttoonotto. Vahennyskelpoinen arvonlisavero ei kuulu hankintamenoon, vaan se kasitellaan normaalisti ALV-laskennassa. Oikein maaritelty hankintameno on tarkeaa, koska se ratkaisee, kuinka suuri poisto hyodykkeesta voidaan vuosittain tehda.

Suunnitelman mukaiset poistot

Kirjanpitolaki edellyttaa, etta pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan suunnitelman mukaisina poistoina hyodykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kaytannossa yritys arvioi, kuinka monta vuotta hyodyke palvelee toimintaa, ja jakaa hankintamenon talle ajalle.

Yleisin tapa on tasapoisto, jossa sama euromaara poistetaan joka vuosi. Esimerkiksi viiden vuoden vaikutusaika tarkoittaa, etta vuosittain poistetaan 20 prosenttia hankintamenosta. Suunnitelman mukaiset poistot kuvaavat omaisuuden todellista kulumista ja antavat nain oikean kuvan yrityksen taloudesta.

EVL-maksimipoistot verotuksessa

Verotuksessa poistoja saatelee elinkeinoverolaki (EVL). Se asettaa maksimipoistoille ylarajat, joita suurempaa poistoa ei saa vahentaa verotuksessa. Kirjanpidossa voi tehda suunnitelman mukaisen poiston, mutta verotuksessa vahennetaan enintaan lain salliman maaran.

Eri omaisuuslajeille on omat enimmaisprosenttinsa. Paaperiaate on seuraava:

OmaisuuslajiPoistotapa
Koneet ja kalustomenojaannospoisto, yhteinen poistoryhma
Rakennuksetrakennustyypin mukainen vuotuinen poisto
Pitkavaikutteiset menotyleensa tasapoisto vaikutusaikana

Kayta aina kulloinkin voimassa olevia prosentteja, koska enimmaismaarat on maaritelty laissa omaisuuslajeittain. Verohallinnon ohjeet ja oma tilikartta auttavat varmistamaan oikean kasittelyn.

Menojaannospoisto

Koneiden ja kaluston poisto tehdaan verotuksessa yhtena ryhmana menojaannospoistona. Siina poisto lasketaan vuosittain jaljella olevasta poistamattomasta arvosta eli menojaannoksesta, ei alkuperaisesta hankintamenosta.

Kaytannossa menojaannospoisto toimii nain:

  1. Tilikauden alussa on poistamaton menojaannos.
  2. Siihen lisataan tilikauden aikana hankitut koneet ja kalusto.
  3. Summasta vahennetaan myydyt tai romutetut hyodykkeet.
  4. Lopputuloksesta tehdaan poisto enintaan sallitulla prosentilla.

Koska poisto lasketaan aina pienenevasta saldosta, poistot ovat alkuvuosina suurempia ja pienenevat vahitellen. Tama eroaa kirjanpidon tasapoistosta, jossa euromaara pysyy samana. Menojaannospoiston etuna on, etta se siirtaa verotettavaa tuloa eteenpain investointivuosina, mika voi parantaa kassavirtaa juuri silloin, kun hankintoihin on sitoutunut paaomaa.

Pienhankinnat ja vahaarvoinen omaisuus

Pienia hankintoja ei kannata kierrattaa vuosien poistojen kautta. Vahaarvoinen kayttoomaisuus ja pienhankinnat saa yleensa vahentaa kerralla sina vuonna, jona ne on hankittu, kunhan laissa maaritellyt euromaaraiset ja vuosikohtaiset rajat tayttyvat.

Tama yksinkertaistaa kirjanpitoa, kun pienista laitteista ei tarvitse seurata poistosaldoja vuosikausia. Rajat kannattaa tarkistaa ajantasaisesti, ja yksityiskohdat loytyvat oppaasta pienhankinnat ja poistot .

Kirjanpidon ja verotuksen ero

On tavallista, etta kirjanpidon poisto ja verotuksen poisto eivat ole saman suuruisia. Kirjanpidossa noudatetaan suunnitelman mukaisia poistoja, kun taas verotuksessa hyodynnetaan EVL:n maksimipoistoja. Erotus kasitellaan tilinpaatoksessa esimerkiksi poistoeron muutoksena.

Lyhyesti:

  • Kirjanpito kuvaa todellista kulumista (suunnitelman mukaiset poistot).
  • Verotus asettaa enimmaismaarat (EVL-maksimipoistot).
  • Erotuksesta syntyy poistoero, jota seurataan omalla tililla.

Selkea kayttoomaisuusrekisteri auttaa pitamaan molemmat nakokulmat erillaan. Se kokoaa hyodykkeen hankintatiedot, poistomenetelman ja poistamattoman arvon. Lue lisaa oppaasta kayttoomaisuusrekisteri .

Esimerkki

Yritys ostaa koneen, jonka hankintameno on 10 000 euroa ja arvioitu taloudellinen vaikutusaika viisi vuotta.

  • Kirjanpidossa tehdaan tasapoisto: 2 000 euroa vuodessa viiden vuoden ajan.
  • Verotuksessa kone kuuluu koneiden ja kaluston menojaannosryhmaan, jolloin poisto lasketaan menojaannoksesta sallitulla enimmaisprosentilla. Ensimmaisen vuoden poisto on talloin suurempi ja seuraavina vuosina pieneneva.

Kun kirjanpidon ja verotuksen poistot eroavat toisistaan, erotus nakyy poistoerona. Tama on taysin normaalia ja kuuluu osaksi tavanomaista tilinpaatosta.

Yhteenveto

Poistot jakavat kayttoomaisuuden hankintamenon usealle vuodelle. Kirjanpidossa noudatetaan suunnitelman mukaisia poistoja ja verotuksessa EVL:n maksimipoistoja, joten naiden ero kannattaa tunnistaa ja dokumentoida. Pienhankinnat hoituvat kertavahennyksena, kun rajat tayttyvat. Hyvin pidetty rekisteri ja huolellinen valmistelu tekevat poistoista tilinpaatoksen rutiinin, ei viime hetken pulman. Tarkista lopuksi viela tilinpaatoksen muistilista ja muut tilinpaatos ja tilikausi -oppaat .

Aiheeseen liittyvaa