Osingonjako on osakeyhtion tapa jakaa kertynytta voittoa osakkaille. Toiminimesta poiketen osakeyhtion varat ovat erillisia yrittajan henkilokohtaisista varoista, joten omistaja ei voi nostaa rahaa vapaasti vaan ainoastaan palkkana tai osinkona. Osingonjako on siksi keskeinen osa yrittajan verosuunnittelua ja edellyttaa sekä riittavia jakokelpoisia varoja että muodollisesti oikeaa paatoksentekoa. Tassa oppaassa kaydaan lapi osingonjaon edellytykset, osingon verotus osakkaalle, nettovarallisuuden merkitys seka kirjanpidollinen kasittely.

Jakokelpoiset varat

Osinkoa voi jakaa vain jakokelpoisista varoista. Naita ovat lahtokohtaisesti kertyneet voittovarat ja tilikauden voitto, joista on vahennetty taseen osoittama tappio seka yhtiojarjestyksen tai osakeyhtiolain mukaan jakamatta jatettavat erat. Sidottua omaa paaomaa, kuten osakepaaomaa, ei saa jakaa osinkona.

Osingonjaossa on noudatettava kahta keskeista rajoitusta:

  • Tasetesti: jaettava maara ei saa ylittaa vapaata omaa paaomaa.
  • Maksukykyisyystesti: osinkoa ei saa jakaa, jos jaon tiedetaan tai pitaisi tietaa johtavan yhtion maksukyvyttomyyteen.

Maksukykyisyystesti on olennainen. Vaikka tase nayttaisi voittovaroja, osinkoa ei voi jakaa, jos se vaarantaa yhtion kyvyn maksaa velkojaan eräpäivinä. Vastuu virheellisesta jaosta on hallituksella ja paatoksen tehneilla osakkailla.

Yhtiokokouksen paatos

Osingonjaosta paattaa yhtiokokous, tavallisesti varsinaisessa yhtiokokouksessa tilinpaatoksen vahvistamisen yhteydessa. Paatos perustuu vahvistettuun tilinpaatokseen ja hallituksen ehdotukseen voiton kayttamisesta. Pienessa yhtiossa, jossa on yksi omistaja, paatos tehdaan kaytannossa yhden henkilon paatoksena, mutta se on silti kirjattava poytakirjaan.

Paatoksessa tulee nakya ainakin:

  1. jaettava osingon kokonaismaara
  2. osakekohtainen osinko
  3. osingon maksupaiva eli taytantoonpanopaiva
  4. peruste, jonka mukaan varat ovat jakokelpoisia

Niin sanottu valiosinko eli kesken tilikauden jaettava osinko on mahdollinen, mutta se edellyttaa valitilinpaatosta, joka osoittaa jakokelpoiset varat. Ilman vahvistettua tilinpaatosta osinkoa ei lahtokohtaisesti voi jakaa.

Osingon verotus osakkaalle

Listaamattomasta osakeyhtiosta saadun osingon verotus jakautuu paaomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Jako perustuu osakkeiden matemaattiseen arvoon, joka lasketaan yhtion nettovarallisuudesta.

Paaperiaate on seuraava:

Osingon osaVerokohtelu
Osinko enintaan 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, vuotuiseen rajaan astiOsittain verovapaa, loput paaomatulona
Sama osuus vuotuisen rajan ylittavalta osaltaSuurelta osin veronalaista paaomatuloa
8 %:n tuoton ylittava osaPaaosin veronalaista ansiotuloa

Edullisin osinko on siis se, joka mahtuu 8 prosentin tuottorajan ja vuotuisen euromaaraisen rajan sisaan. Talloin merkittava osa osingosta jaa kevyemman verotuksen piiriin. Tarkat prosentit ja euromaarat vahvistetaan vuosittain, joten kannattaa tarkistaa kulloinkin Verohallinnon voimassa olevat ohjeet ennen paatosta.

Nettovarallisuuden merkitys

Koska osingon verotus sidotaan osakkeen matemaattiseen arvoon, nettovarallisuudella on suuri vaikutus siihen, kuinka suuri osa osingosta verotetaan kevyesti. Nettovarallisuus saadaan vahentamalla yhtion varoista velat tilinpaatoksen perusteella.

Mita suurempi nettovarallisuus, sita suurempi osinko mahtuu 8 prosentin paaomatulo-osingon piiriin. Tama kannustaa yrittajaa kasvattamaan yhtion omaa paaomaa pitkajanteisesti sen sijaan, etta voitot nostettaisiin heti. Nettovarallisuuden kehittyminen kannattaa huomioida jo tilikauden aikana, ei vasta tilinpaatoshetkella.

Palkan ja osingon yhdistelma

Yrittajaomistaja voi nostaa varoja seka palkkana etta osinkona, ja naiden optimaalinen yhdistelma riippuu yhtion tuloksesta, nettovarallisuudesta seka omistajan kokonaistuloista.

  • Palkka on yhtiolle vahennyskelpoinen kulu ja pienentaa yhteisoverotettavaa tulosta, mutta siita maksetaan ennakonpidatys ja tyonantajan sivukulut.
  • Osinko maksetaan verotetusta voitosta, joten siina on niin sanottu kahdenkertaisen verotuksen elementti, mutta paaomatulo-osinko voi olla kokonaisuutena kevyt.

Kaytannossa moni yrittaja nostaa kohtuullista palkkaa juoksevasti ja taydentaa tuloaan osingolla tilikauden paatyttya. Yhdistelman suunnittelu kannattaa tehda yhdessa kirjanpitajan kanssa, silla siihen vaikuttavat myos esimerkiksi YEL-tyotulo ja henkilokohtainen marginaaliveroaste. Vertailua yritysmuodoista loydat oppaasta toiminimi vai osakeyhtio.

Ennakonpidatys osingosta

Listaamaton osakeyhtio toimittaa osingosta ennakonpidatyksen. Pidatys koskee maksettua osinkoa, ja yhtio ilmoittaa seka tilittaa sen Verohallinnolle. Pidatyksen jalkeen jaava maara maksetaan osakkaalle, ja lopullinen vero tasataan osakkaan henkilokohtaisessa verotuksessa. Yhtion on huolehdittava ilmoituksesta oikea-aikaisesti, jotta valtetaan myohastymismaksut.

Osingon kirjaaminen

Osinko kirjataan vasta, kun yhtiokokous on tehnyt paatoksen. Paatoshetkella syntyy osingonjakovelka, joka kirjataan oman paaoman pienennyksena ja lyhytaikaisena velkana osakkaalle. Kun osinko maksetaan, velka kuitataan rahatililta.

Tyypillinen kirjausketju on:

  1. Tilikauden voitto siirretaan edellisten tilikausien voittovaroihin tilinpaatoksessa.
  2. Yhtiokokouksen paatoksella kirjataan osingonjakovelka voittovaroja vastaan.
  3. Maksuhetkella osingonjakovelka kuitataan ja ennakonpidatys tilitetaan.

Oikea kirjausjarjestys varmistaa, etta tase ja oma paaoma tasmaavat. Kirjanpidon perusteisiin voit syventya oppaassa kirjanpidon perusteet, ja tilinpaatoksen kokonaisuuteen oppaassa tilinpaatos pienyritykselle.

Yhteenveto

Osingonjako edellyttaa riittavia jakokelpoisia varoja, maksukyvyn sailymista seka yhtiokokouksen muodollista paatosta. Osingon verotus jakautuu paaoma- ja ansiotuloon nettovarallisuuden perusteella, joten oman paaoman vahvistaminen ja palkan ja osingon tasapaino kannattaa suunnitella etukateen.

Lue lisaa